Emmy Abrahamson: Kuinka menestyä hullujenhuoneella. Suom. Outi Menna. Gummerus 2023
Julkaistu Kalevassa 13.3. ja Lapin Kansassa 17.3.2023
Tilannekomiikkaa suljetulla osastolla
Ruotsalais-puolalaisen Emmy Abrahamsonin Kuinka menestyä hullujenhuoneella perustuu löyhästi hänen omiin kokemuksiinsa mielenterveyden pettämisestä. Lavakoomikkona itsensä elättävän Majan jatkuvasti vitsejä suoltavat aivot ajautuvat siinä määrin oikosulkuun, että terapeutti kirjoittaa hänelle lähetteen pakkohoitoon.
Abrahamson ei karta arkoja aiheita, joiden käsittely vaatii erehtymätöntä tyylitajua. Hänen edellinen suomennettu romaaninsa, Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista (2022), kuvasi, miten hän rakastui kodittomaan alkoholistiin. Epätodennäköinen pari muutti yhteen, sai kaksi lasta ja mies kouluttautui insinööriksi.
Samalla vimmalla kuin henkilökohtaisessa elämässä kirjailija murtaa ennakkoluuloja myös kirjassaan. Huumori on lempeää: se kohdistaa naurun pikemminkin tilanteisiin kuin ihmisiin. Siitä huolimatta Abrahamson onnistuu olemaan oikeasti hauska. Majan stand up -vitsit toimivat litteroituinakin ja kiitos suomentaja Outi Mennan, myös käännettyinä.
Sitäkin enemmän naurattavat Majan absurdi arki ja sen synnyttämät mielleyhtymät. Lukijalle Maja ei välity todellisuudentajun kadottaneena, ja kohtaamiset suljetulla osastolla ovat hyvin samankaltaisia kuin muuallakin yhteiskunnassa. Vähitellen potilaiden toimintakykyä rajoittavat neuroosit, harhat ja lääkkeiden vaikutukset kuitenkin paljastuvat ja siitäkin syntyy huumoria:
”'Ketkä muut sinua jahtaavat?' kysyn varovasti. Nuori mies alkaa laskea vasemman kätensä sormilla. 'FBI, CIA, Stasi , Säpo', hän luettelee. Siihen lista ilmeisesti päättyy, ja me katsomme kumpikin lähes pettyneinä hänen pikkusormeaan, jolle ei riittänyt omaa salaista tiedustelupalvelua. 'Ajatella – vaikuttavaa kansainvälistä yhteistyötä', sanon. 'Ja vain sinun takiasi.' ”
Maja itse kärsii ajoittaisesta masennuksesta, jonka on nimennyt Sveniksi. Svenin kevyesti maaninen vastakohta on erittäin aikaansaava Usain Bolt. Mutta vasta koomisten mielleyhtymien kuumeinen suoltaminen terapeutille johtaa pakkohoitoon. Vitsi perustuu sille, ettei sen kertoja ole tosissaan, eivätkä kaikki Majasta huolestuneet tunnu tunnistavan asemaansa hänen non-stop stand-upinsa yleisönä.
Luontevasti joukkoon punotaan myös vakavat teemat. Pakonomaisesti toisia viihdyttämään pyrkivä klovni itkee esiripun sulkeuduttua muun muassa siksi, että on joutunut ottamaan aivan liian nuorena vastuuta asioista, joiden hoitamiseen masentunut isä ei itse kyennyt. Samalla Maja löysi kykynsä koomikkona: hullunkurisia tilanteita kuvaillen ja ihmisiä imitoiden hän sai vähintään äitinsä nauramaan.
Osuvasti Abrahamson tiivistää komiikan paradoksin: huumorin vaivattomuus vaatii paljon lahjoja ja työtä, mutta koomikon rooliin ei sovi paljastaa sitä koskaan.
”'[Vitsit] vain tulevat ulos', sanon sen sijaan. 'Vähän kuin frutti di mare, jonka söin kerran Bodrumissa.'”
Kirjailija tuo hyvin esille myös sen, kuinka nöyryyttävää pakkohoito voi olla sellaiselle, joka kokee, ettei ole sen tarpeessa. Majaa noutavat poliisit puhuvat hänelle kuin pikkulapselle ja tarkkailu aiheuttaa ahdistavaa tarvetta todistella. Lisäksi itsetuhoiseksi määritelty Maja menettää oikeuden yksityisyyteensä.
Plussaa: Emmy Abrahamson onnistuu käsittelemään arkaa aihetta hulvattoman hauskasti ilman ilkeyttä. Pikemminkin nauretaan tilanteille kuin ihmisille.
Miinusta: Päähenkilö ei tunne olevansa pakkohoidon tarpeessa ja jättää lääkkeet salaa syömättä. Häiritsevästi jää epäselväksi, millainen hänen tilansa oikeasti on.
Heidi Heinonen